Tieto-Finlandia -voittaja 2009
 Henrika Tandefelt: Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia, Suomalaisen kirjallisuuden seura
Aurinko paistoi Aleksanteri I:n saapuessa Porvooseen. Oli 27. maaliskuuta 1809, kirkonkellot soivat, kanuunanlaukaukset pauhasivat ja sotilasparaatit täyttivät kaupungin. Keisari saapui ratsain ja otettiin vastaan pappilantullin kunniaportilla. Seuraavana päivänä tuomiokirkossa hän tarkkaili suomalaisia alamaisiaan valtaistuinkorokkeelta ja he katsoivat häntä kiinnostuneena. Korokkeen kuusi askelmaa nostivat keisarin kuin näyttämölle, ja hänen yllään kohosi valtaistuinkatos. Jumalanpalveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi kulkueena Porvoon kymnaasiin, jossa maapäivät avattiin keisarin läsnä ollessa. Porvoon maapäivät avattiin 28. maaliskuuta ja päätettiin 19. heinäkuuta 1809. Maapäivät koostuivat neljän säädyn neuvotteluista, mutta myös toinen toisiaan seuraavista juhlamenoistaja seremonioista. Säätykokouksessa juhlamenoilla oli erityisen tärkeä merkitys. Teoksessa maapäiviä tarkastellaan juuri näiden juhlien, juhlallisuuksien ja seremoniallisten muotojen kautta. Kirja seuraa maapäivien tapahtumia suunnitteluvaiheesta päätöstilaisuuteen asti. Jussi T. Lappalainen on suomentanut teoksen, jonka Svenska litteratursällskapet i Finland julkaisee samaan aikaan ruotsiksi.
Tarkista kirjan hinta ja saatavuus!
Ruotsinkielisen hinta ja saatavuus!
..............................................................................................................................................................................
Muut ehdokkaat olivat
Roope Hollmén: Juuret Karjalassa, Facto-Kustannus Oy
Karjalan historiaa esihistoriasta nykypäivään. Asutushistoriaa ja elinkeinoja, rajariitoja ja uskonsotia, kansallisromantiikkaa ja ornamentiikkaa. Tiiviissä tietopaketissa karjalainen talo ja käsityöt, sodat, rauhat ja evakkomatkat. Mukana myös karjalaiset juhlat ja pyhät, puvut ja herkut.Kuvissa mm. kaikki Karjalan kansallispuvut sekä vaakunat ja viirit. Opaskirja ummikoille, perinnetietoa nuorisolle, lahjakirja lastenlapsille!
Tarkista kirjan hinta ja saatavuus!
Seppo Laurell: Valo merellä. Suomen majakat 1753–1906, John Nurmisen säätiö
Valo merellä - Suomen majakat 1753-1906 tuo Kansallisarkiston kätköissä kauan piileskelleet aarteet - rannikkomme historiallisten majakoiden alkuperäiset rakennuspiirustukset - nyt ensimmäistä kertaa päivänvaloon. Näissä arkkitehtuurimme vähemmän tunnetuissa helmissä voi nähdä muun muassa Carl Ludvig Engelin kädenjäljen Isonkarin, Pellingin, Lågskärin, Hangon ja Harmajan majakoissa. Teos esittelee kaikki säilyneet ja tuhoutuneet historialliset majakkamme. Teoksen pääkirjoittajan merikapteeni Seppo Laurellin mukaansatempaava teksti kertoo, minne ja miten Suomen vanhat majakat rakennettiin ulkosaariston hyisissä olosuhteissa. Petri Porkolan henkeäsalpaavan kauniit valokuvat vievät sykähdyttävälle matkalle majakoiden ja majakkasaarten kiehtovaan menneisyyteen sekä niiden nykyiseen maailmaan. Valo merellä jatkaa John Nurmisen Säätiön näyttävää merihistoriallisten julkaisujen sarjaa. Teos on katselu- ja lukuelämys kaikille majakoiden, merenkulun ja arkkitehtuurin historiasta kiinnostuneille.
Juha Maasola: Kirves, Maahenki Oy
Suomessa on asuttu metsään turvautuen kymmenentuhatta vuotta. Tuosta ajasta 9900 vuotta työt metsässä tehtiin kirveellä. Kirveen terä on taottu täyteen suomalaista talous-, sosiaali-, kulttuuri- ja teollisuushistoriaa – suomalaista elämäntapaa ja arvomaailmaa.
Metsänhoitaja, tietokirjailija Juha Maasolan kirja esittelee sanoin ja runsain kuvin kirveen historiaa, kehitystä ja malleja esihistoriallisilta ajoilta tähän päivään.
Tarkista kirjan hinta ja saatavuus!
Antti Parpola ja Veijo Åberg: Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859–2009, Edita Publishing Oy
Valtion maat peittävät kolmasosan Suomesta. Näiden maiden käyttö määrittelee pitkälti sen, miltä maamme näyttää. Metsävaltio - Metsähallitus ja Suomi 1859-2009 kuvaa valtion metsiä ja metsäpolitiikkaa kansallisen metsähallinnon perustamisesta nykypäivään asti. Pitkään Metsähallitus päätti yksin metsiensä käytöstä ja toimi kuin "valtio valtiossa". Metsiä hyödynnettiin lähinnä teollisuuden puuhuollon sekä asutuksen tarpeisiin. Yhteiskunnan muuttuessa valtion maiden merkitystä on jouduttu arvioimaan uudelleen. Metsävaltio avaa uuden näkökulman Suomen historiaan ja kuvaa muuttuvaa suhtautumistamme maahan ja metsään.
Tarkista kirjan hinta ja saatavuus!
Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950.
Suomessa on totuttu puhumaan huumeista varsin uutena yhteiskunnallisena ongelmana, mutta maamme huumeiden historia on kiinnostavaa luettavaa. On ehkä yllättävää, että jo 1920-luvulla puhuttiin huumeongelmasta Helsingissä tai että Suomi oli yskänlääkkeenä käytetyn heroiinin kulutuksessa johtava länsimaa 1930-luvulla. Kuitenkin jo 1800-luvun alussa viranomaiset olivat huolissaan esimerkiksi oopiumin väärinkäytöstä, vaikka varsinaista huumausainekontrollia ei ollut. Ristiriita laillisen käytön ja väärinkäytön välillä jatkui läpi kirjassa käsiteltävän ajanjakson 1800-luvun alusta 1950-luvulle. Morfiinia, kokaiinia ja heroiinia sai pitkään vapaasti tai helposti reseptillä. Samaan aikaan huumausaineiden pimeä kauppa kukoisti. Laaja ja yleistajuinen teos kertoo, miten huumaavat aineet tulivat Suomeen, ketkä niitä käyttivät tai väärinkäyttivät ja kuinka käyttö ja huumekulttuuri muuttuivat 150 vuodessa. Kirjassa tarkastellaan valtiovallan ja lehdistön suhtautumisen muutosta, huumausainekontrollin syntyä ja kehitystä, vieroitushoitojen kehitystä sekä Suomea laittoman huumekaupan näyttämönä. Kiinnostavaa on myös lukea heroiinin ja metamfetamiinin käytöstä viime sodissa sekä taiteilijapiirien huumekokeiluista.
Tarkista kirjan hinta ja saatavuus! |