Lukunäyte kirjasta:
Jännittävät sääret
Naisten kenkäsalonki on naisvartalon näytösareena, jossa muunnelmat ja variaatiot ovat esillä päivittäin kaikkine elementteineen. Keskimäärin newyorkilaiset ovat laihempia kuin muut yhdysvaltalaiset, koska he joutuvat kävelemään joka päivä autottomuutensa vuoksi. Silti asiakkaista runsas osa on vähintään lievästi ylipainoisia.
Sanotaan, että kengät ovat hyvä ostoskohde ylipainoiselle naiselle, koska kenkiä kokeillessa ei tarvitse mennä pukukoppiin ja riisuutua. Liikaravinto ei myöskään kerry naisten jalkateriin samoin kuin se kerääntyy leuan alle, lantioon, reisiin, käsivarsiin, rintoihin, pakaroihin ja vatsanseutuun. Jalkaterien turvotus on joidenkin ylipainoisten naisten ongelma, mutta ei kaikkien.
Kenkien näkökulmasta katsottuna kevät ja kesä ovat ylipainoisille naisille juhla-aikaa, talvi painajaista. Saappaiden kapeat varret ahdistavat heitä. Vetoketjua vedetään asiakkaan ja myyjän yhteistyöllä kiinni, molemmilla naama punaisena ja etusormen nahka verillä. Hikisen urakan lopputuloksena on usein mehevä muffinssi-ilmiö: jalan alaosa on napakasti kuosissa, mutta yläosa pursuaa saappaanvarren ylle. "Minulla on niin läskit jalat", he sanovat. Vastaan, että kyseessä on kenkäsuunnittelijoiden vika, ei heidän vikansa, sillä näen kyllä että monella heistä on kapeammat pohkeet kuin itselläni. Kerron heille, että omat pohkeeni ovat juoksemisen tuloksena niin vahvat, että en edes voisi kuvitellakaan kokeilevani osastomme saappaita jalkoihini. Tästä uutisesta he piristyvät kuin kukkaset kastelukannun esille otosta. Saappaiden varsien mekaaninen venytys on syys-talvisesongin aikana jokapäiväistä työtämme.
Osa lihavista naisista haluaa mennä osaston peränurkkaan kokeilemaan saappaita, siinä häpeän pelossa että vetoketju ei mene kiinni tai ylijäämä pursuaa liikaa. Kun löysin eräälle nurkkajussille, upealle Park Avenue -naiselle hänen pohkeisiinsa sopivat saappaat, hän halasi kyynel silmässä minua ja kertoi, että ei ole löytänyt kymmeneen vuoteen jalkoihinsa sopivia pitkävartisia talvisaappaita. Lisäksi hän antoi käyntikorttinsa ja sanoi, että sponsoroi ilolla, jos haluaisin avata oman kenkäkaupan, jossa myytäisiin saappaita pelkille paksujaloille!
Kunnolla ylipainoiset naiset eivät pysty taivuttamaan ylävartaloaan jalkoihin, vatsan ja rintavarustuksen ottaessa kiinni. Kenkien jalkaan panemisen kannalta tämä on kriittistä. Miten kengän nauhat ja soljet kiinnitetään, kun niihin ei ulotu?
Sohvalla istuva asiakas ujuttaa korkokengän jalkateräänsä, nostaa jalan kenkineen polvia yhdessä pitäen sohvalle reittään vasten ja kiinnittää soljen. Sitten jalka lattialle ja toisen kengän kimppuun. Ei hikoilua, ei hiusten epäjärjestystä, ei punaista naamaa, ei aurinkolasien lattialle lentämistä, ei pelkoa että käsilaukku häviää kun katse on lattiassa. Tämä on myös sovelias ja siveä tekniikka hameen aikaansaamien riskitekijöiden kannalta. Miksi kaikki naiset eivät pane kenkiään näin jalkoihinsa?
Monen naisen jalat ovat tikut, jolloin saappaiden varret valuvat alas nilkkoihin kuin kuiva heinä heinäseipäällä. Laihasääret työntävät housujensa lahkeet saappaiden sisälle ja kysyvät, näyttävätkö jalat liian laihoilta. He etsivät osastomme tiukkavartisinta saapasta ja ovat riemuissaan, jos saappaan varret pysyvät ylhäällä itsestään muotoillen samalla tikkujalkoja kurvikkaiksi pohkeiksi. Suuri osa tikkusäärinaisista vie uudet saappaansa suutarille takasauman kavennukseen ennen kuin rohkenee käyttää niitä. Jos naisella on varaa ja halua kävellä neljän tuuman platform-saappailla, hän päätyy Christian Louboutinin jalkineisiin (1395-2595 dollaria), jotka on tehty niin vahvasta nahasta, että varret pysyvät pystyssä itsestään. Näiden saappaiden varsiprofiili on myös hyvin kurvikas, joten laihajalkainen nainen ostaa samalla sekä saappaat, nilkat, että pohkeet. Koska "normaalille" pohkeelle nämä saappaat ovat liian kapeat venyttämisestä huolimatta, harvinaisuusaspektikin säilyy.
Mielenkiintoinen saappaiden varsien ympärysmittakeskustelu kantautui korviini eräänä lokakuun lauantaina. Emerituskollega oli myymässä asiakkaalleen Jimmy Choon klassisia Peony-nahkasaappaita (8,5 cm:n korko, 965 dollaria). Asiakas valitteli tuttuakin tutumpaa virttä siitä, että saappaiden sääriosa on tuuman liian kapea. Kollega sanoi: "Vuosia sitten he kasvattivat saappaanvarren leveyttä asiakkaiden painostamina ja tulokset olivat katastrofaaliset. Hieman leveämmästä varresta luovuttiin nopeasti. Tämä on kenkä, joka sopii, tai ei sovi. Niin yksinkertaisesta asiasta on kyse."
Säärisyndroomat eivät kapeuden tai paksuuden tasolle jää. Ongelmia ovat säärten lyhyys, väärän väriset sukkahousut, tolppasääret, suonikohjut, turvonneet nilkat, lihaksettomuus, cankles (calf & ankle -risteytys eli säären ja nilkan tasapaksuisuus), mustelmat, kuiva iho tai ajamattomat säärikarvat. Columbina-kollegani esitteli minulle kenkiä, joita oli ostamassa. Hän nosti kaksi kertaa housujensa lahkeet ylös ja molemmilla kerroilla sanoi häpeillen: "Anteeksi, en ole ajanut säärikarvojani."
Vain harvalle korkokenkiä ostavalle naiselle omat sääret ovat pelkkä luonnollinen osa ihmisruumista, lihaksia ja luita sisältävät työkalut, joiden avulla liikkuminen on mahdollista. Säärten rakenne, muoto ja pintamateriaali ja väri ovat salongissa millintarkan huomion keskiössä, ostettavien kenkien tavoin. Saamme jopa koulutusta siitä, minkälaiset kengät sopivat millekin säärityypille. Sääriä mairittelevat kengät ovat parhaimmillaan katkeamaton jalan jatke. Dos and don’ts -listan mukaan lyhyelle säärityypille korkeat korot eivät ole hyväksi, koska ne aiheuttavat säärilihaksen taipumista, joka taas tekee sääristä lyhyen näköiset. Paksujalkaiselle nilkkaremmit eivät ole hyväksi, koska remmit katkaisevat jalan pituuden. Matalaksi leikattu kengän päällisosa eli vamppi on hyväksi taas kaikille jalkatyypeille, erityisesti jos käyttää hametta, sillä matala leikkaus pidentää sääriä.
Varmistaakseen että sääret ovat edukseen korkokengissä, nainen suorittaa universaalin eleen ostaessaan korkokenkiä: kun kokeiltavat kengät ovat jalassa, hän nostaa housunlahkeet polvien yläpuolelle, kävelee peilin eteen, kääntää peilille selkänsä ja kurkkaa olan yli. Jos kasvoilla on hymy, nainen ostaa kengät. Jos nainen mutristaa huuliaan, hän ei ole varma pitääkö näystä vai ei. Jos nainen huokaa ja kävelee nopeasti peilin edestä pois, kengät horjuttavat hänen sääri-itsevarmuuttaan ja ovat täten ehdoton ei.
Korkokengät ostetaankin sääriä silmällä pitäen ja säärten ehdoilla, sillä siinä missä korkokengät itsessään ovat muiden naisten huomion kohde, korkokengissä olevat sääret ovat miesten huomion kohde. Desmond Morrisin mukaan pitkillä ja muodokkailla säärillä on biologisesti kysyntää, koska ne enteilevät terveyttä ja hedelmällisyyttä. Kokemukseni on kuitenkin, että minkälaiset sääret tahansa ovat kauniit ja miesten mieleen, elinvoima ei tietynlaisia sääriä kysy. Toki laihat ja pitkät sääret ovat salongissa pikkueunukkien mieleen, mutta vain koska sellaiset tietävät helppoa ja nopeaa rahaa.
Monet nuoret ja pitkäsääriset salonkiasiakkaat haluavat korostaa korkokengillään pituuttaan, ja heidän jaloissaan viiden tuuman korkokengät eivät edes näytä naurettavilta. Suhteet ovat oikein, sillä pitkillä ja pitkäsäärisillä naisilla on yleensä iso jalka. Lyhyen naisen jalassa kengät, joissa on jalkaterän mittaa lähestyvä korko, antavat ensisijaisesti burleskin vaikutelman. Mielenkiintoista on, että kasvolliset kokovartalomallit ovat yleensä pitkäsäärisiä ja isojalkaisia ja kasvottomien jalkamallien jalat ovat kokoa 6. Jalkaterän pieni sirous ja simpukkamaiset varpaat yhdistettynä pitkiin sääriin menee harvan naisen kohdalla yksiin.
Vaikka pitkät sääret olisivat seksuaalivalinnan kannalta tärkeä kriteeri, se on ongelma hääpäivänä. Tapasin salongissa nuoren naisen, joka oli menossa naimisiin ja halusi täten hääkengät. "Korko ei saa olla yli kaksi tuumaa, mieluiten 1,75 tuumaa, koska sulhaseni on muuten minua lyhyempi", hän sanoi. Kenkä ei saanut myöskään näyttää varpaita, koska nainen oli juoksija. "Sain maratonissa kolme varpaankynttä mustaksi ja ne näyttävät kamalilta", nainen sanoi. Kysyin naiselta mitä kamalaa ja häpeämisen arvoista maratonin aiheuttamissa mustissa varpaankynsissä oli. Nainen ei osannut vastata.
Venetsian naiset kätkivät puolen metrin korkuiset lehmänjalkakenkänsä ja niiden jatkona olleet säärensä hameiden alle voidakseen esitellä sääriensä sijasta hameenhelmojensa yltäkylläisiä ja kalliita koristeluja. Mitä korkeammat kengät, sitä enemmän heillä oli esiteltävää. Monet kenkäsalongin asiakkaat peittävät esiäitiensä tavoin kenkien korot voidakseen luoda illuusion kahdeksankin tuumaa todellisuutta pitemmistä sääristä. Lahkeet vedetään kengän ylle niin että ainoastaan kengän etuosa pilkottaa lahkeiden alta. Tämä tyyli tarjoaa myös illuusion jalan pienuudesta.
|