Mario Vargas Llosa saa kirjallisuuden Nobelin

Vuoden 2010 Runeberg-kirjallisuuspalkinto myönnettiin Kari Hotakaiselle hänen teoksestaan Ihmisen osa.

Raadin perusteluiden mukaan Ihmisen osa on ravisteleva lukukokemus. Teos piirtää ulotteikasta ja syvätarkkaa kuvaa ajastamme ja sen kehityssuunnista. Se valtaa heti paikan Hotakaisen tähänastisen romaanituotannon huipulla.

"Kahden sukupolven, eläkkeellä olevien pienyrittäjien ja heidän lastensa kautta romaani kuvaa Suomen ja maailman nopeaa muuttumista. Kuva ei ole lohdullinen mutta ei myöskään toivoton. Ihmisen osa on sujuvalukuinen mutta ajatuksellisesti pitkään ja syvältä askarruttava romaani. Ihmisen osa piirtää yhteiskunnan kehitysvaiheesta kuvan, joka on samanaikaisesti hyytävän terävä ja karmivan hauska. Hotakainen rikastaa romaanitaiteen parhaita traditioita tähän aikaan pureutuvalla analyysilla ja kritiikillä", kirjallisuudentutkija Markku Envallin johtama raati perustelee valintaansa.

Muina ehdokkaina olivat Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri, Monika Fagerholmin Glitterscenen (Säihkenäyttämö), Gerry Birgit Ilvesheimon Lykantropia, Sanna Karlströmin Harry Harlow'n rakkauselämät, Juha Siron Marilynin hiuspinni ja Maarit Verrosen Normaalia elämää.

Runeberg-palkinto on sanomalehti Uusimaan, Porvoon kaupungin, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen arvostelijain liiton ja Finlands Svenska Författareföreningin kirjallisuuspalkinto. Palkinto on perustettu vuonna 1986.

Palkintosumma on 10 000 euroa.

Hs.fi 5.2.2010

...........................................................................................................................................................

Finlandia-palkinto Antti Hyrylle

Kirjailija Antti Hyry on voittanut vuoden 2009 Finlandia-palkinnon romaanillaan Uuni. Teos kuvaa neljänsadan sivun verran perinteisen leivinuunin muuraamista pohjoissuomalaisella uudisrakennuksella, ja teos huipentuu – tai ainakin päättyy – pohjoispohjalaisen rieskan paistamiseen ja maistamiseen:

"Maistoimme kuivaksi paistunutta rieskaa, ihan tuoreena sen ohran makua, ja ritiseväpintaista orsileipää, joka juuri paistettuna maistuu niin kuin tässä olisi kaikki mitä olla voi", Hyry kirjoittaa Uunin loppuriveillä.

"Kirjan merkitys alkaa pikku hiljaa avautua ja sitä tajuaa lukevansa paljon enemmästä kuin arvasikaan", voittajan kuudesta ehdokkaasta nimennyt Tuula Arkio perusteli valintaansa.

Antti Hyry (s. 1931) on viisikymmenluvulla aloittaneista suomenkielisistä modernisteista keskeisimpiä. Hänen esikoisteoksensa novellikokoelma Maantieltä hän lähti ilmestyi 1958 ja samana vuonna myös romaani Kevättä ja syksyä.

Hyry on ollut kahdesti aikaisemmin Finlandia-ehdokkaana, viimeksi 1999 romaanillaan Aitta, joka sekin kuvasi yksityiskohtaisesti vanhan aittarakennuksen uudelleen pystytystä ja rakentajan mielenliikkeitä työtä tehdessään.

Uunin lisäksi Finlandia-ehdokkaina olivat Turkka Hautalan Salo, Kari Hotakaisen Ihmisen osa, Marko Kilven Kadotetut, Merete Mazzarellan Ei kaipuuta, ei surua ja Tommi Melenderin Ranskalainen ystävä. Finlandia-palkinto on 30 000 euroa.

Hs.fi 2.12.2009

...........................................................................................................................................................

Seitsemän kaunokirjaa ehdokkaina Savonia-kirjallisuuspalkinnon saajiksi

Kuopio. Seitsemän kaunokirjallista teosta tavoittelee Kuopion kaupungin Savonia-kirjallisuuspalkintoa.

Savonia-ehdokkaat ovat Kari Hotakaisen romaani Ihmisen osa, Jukka Itkosen runoteos Laululinnun saarella, Marko Kilven dekkari Kadotetut, Sirpa Kähkösen romaani Neidonkenkä, Pasi Lampelan novellikokoelma Kuolemansairauksia, Mari Mörön romaani Kuuri ja Jouni Tossavaisen romaani Koulu.

Savonia-palkinto jaetaan 4. tammikuuta. Palkinto on 10 000 euroa.

Hs.fi 26.11.

...........................................................................................................................................................

Tieto Finlandia -voittaja

Nuori historiantutkija Henrika Tandefelt on saanut vuoden 2009 Tieto-Finlandia -palkinnon. Ruotsiksi ja suomeksi julkaistu teos Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia kuvaa kahdensadan vuoden takaisia Porvoon maapäiviä monella tasolla, lumenluonnista ja kiireisistä juhlavalmisteluista valtiollisiin ja uskonnollisiin seremonioihin. Ne huipentuivat säätyjen vannomaan uskollisuudenvalaan ja tunnustusaktiin, jossa keisari Aleksanteri I:n katsottiin "nostaneen Suomen kansakuntien joukkoon".

Voittajan nimesi Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Hän kiitti Tandefeltin teoksen elävyyttä ja tapaa jolla se "nostaa eteemme kansainvälisen politiikan teatterin". Wahlroosin mielestä tällä näyttämöllä ei ainoastaan sisällöllä vaan myös muodolla -- asusteilla, seremonioilla ja lavasteilla on suuri ja yhä ajankohtainen merkitys.

Muut viisi ehdokasta Tieto-Finlandian saajiksi olivat Roope Hollmenin Juuret Karjalassa, Seppo Laurellin Valo merellä. Suomen majakat 1753–1906, Juha Maasolan Kirves, Antti Parpolan ja Veijo Åbergin Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859–2009 sekä Mikko Ylikankaan Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950. Näistä Wahlroos nosti omiksi suosikeikseen voittajan lisäksi Laurellin ja Ylikankaan teokset.

Tieto-Finlandia –palkinto on 30 000 euroa.

Hs.fi 26.11.

...........................................................................................................................................................

Finlandia Junior -voittaja

Oripääläinen lastenkirjailija ja kirjastonjohtaja Mari Kujanpää on voittanut tämänvuotisen Finlandia Junior -kirjallisuuspalkinnon lastenkirjallaan Minä ja Muro. Kirjan on kuvittanut Aino-Maija Metsola. Palkinto suuruudeltaan 30  000 euroa. Voittajan valitsi viittomakielinen rapmuusikko Signmark.

Minä ja Muro on surumielinen tarina yhdeksänvuotiaan Lauha-tytön ja Muro-nallen ystävyydestä. Muro kuuntelee Lauhan huolet ja hyväksyy tytön sellaisena kuin hän on. Lauhalle ei ole kavereita koulussa, eikä vanhemmillakaan ole aikaa tyttärelle, kun vakavasta sairaudesta selvinnyt pikkuveli vie huomion.

"Lastenkirjoissa kuvataan yleensä reippaita sankareita, jotka selviävät aina kiperistä tilanteista. Halusin kirjoittaa toisentyyppisen kirjan ilman suurta sankaria", Mari Kujanpää sanoo.

Signmark piti Finlandia Junior -kilpailun voittajan valintaa kuudesta ehdokkaasta vaikeampana kuin esiintymistä tuhansien ihmisten edessä.

"Luettuani kaikkien ehdokkaiden kirjat, totesin, että kirjat olivat ainutlaatuisen upeita. Lukuprosessin aikana olisin kuitenkin toivonut, että lasten ja nuorten kirjat kilpailisivat omassa sarjassaan", Signmark sanoo.

Signmark päätyi lopulta Mari Kujanpään kirjaan Minä ja Muro, koska sen päähenkilö Lauha toimii hyvänä roolimallina muillekin lapsille ja nuorille. Yhdeksäsluokkalainen työharjoittelussa oleva Heta on mainio esimerkki muillekin nuorille siitä, että pienempien lasten puolia on aina pidettävä. Joskus jopa kuuntelu riittää. Lauhan tarinaan voi moni lapsi samaistua", Signmark perustelee valintaansa.

Hs.fi 24.11.

...........................................................................................................................................................

Finlandia-ehdokkaat

Tämänvuotiset Finlandia-palkinnon ehdokkaat ovat Turkka Hautalan Salo, Kari Hotakaisen Ihmisen osa, Antti Hyryn Uuni, Marko Kilven Kadotetut, Merete Mazzarellan Ei kaipausta, ei surua ja Tommi Melenderin Ranskalainen ystävä.

Ehdokkaat valinneeseen palkintoraatiin kuuluivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa.

Voittajan nimeää kulttuurineuvos Tuula Arkio 2. joulukuuta. Finlandia-palkinto on 30 000 euroa.

Turkka Hautalan esikoisromaani on myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana.

Kari Hotakainen on voittanut Finlandian vuonna 2002 romaanillaan Juoksuhaudantie. Suomalaisten modernistien etujoukkoon kuuluva Antti Hyry julkaisi romaanin (Aitta) viimeksi kymmenen vuotta sitten; se oli silloinkin Finlandia-ehdokas.

Merete Mazzarella on naisvaltaisen raadin valitsemista kirjailijoista ainoa ruotsinkielinen ja erikoista kyllä myös ainoa nainen.

Hän kirjoittaa 79-vuotiaan Sakari (Zacharias) Topeliuksen yhdestä päivästä ja raadin mukaan samalla 1800-luvun suomalaisesta mentaliteetista.

Runoilijana aloittaneen Tommi Melenderin toisessa romaanissa inhotaan nykyaikaa ja matkataan Flaubertin jäljissä Ranskassa.

Marko Kilven Kadotetut on harvinaisuus Finlandia-ehdokkaiden joukossa. Vain kerran aikaisemmin palkinnon historiassa rikosromaani on valittu ehdokkaaksi, Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rakkauden nälkä vuonna 1993.

Palkintoraati luki noin 130 kilpailuun lähetettyä tänä vuonna ilmestynyttä suomalaista romaania ja yllättyi niiden synkeästä ja rujosta yleisilmeestä.

"Suomi-kuva, joka näissä romaaneissa piirtyy esiin on kaukana lintukodosta", raadin puheenjohtaja Liisa Steinby sanoi.

Hän kertoi raadin erityisesti hämmästyneen havaitessaan, miten monissa rikoksen ja sodan lajityyppiin kuulumattomissakin nykyromaaneissa oli väkivalta- tai jännitysjuoni.

Steinby jopa arveli monien kirjailijoiden pitävän sitä ainoana keinona lukijan mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

"Ei toisin sanoen uskota kirjallisuuden olevan kiinnostavaa muuten kuin viihteen kaavoja noudattaen. Tämä tekee niistäkin kirjailijoista, jotka voisivat puhua meille merkittäviä asioita nykyihmisestä ja hänen maailmastaan, kaupallisen viihdytyskoneiston osia."

Hs.fi 12.11.

...........................................................................................................................................................

Tieto-Finlandia -ehdokkaat

Tieto-Finlandia -palkinnosta kilpailee tänä vuonna kuusi historiapainotteista teosta.

Ehdokkaat ovat Roope Hollménin Juuret Karjalassa, Seppo Laurellin Valo merellä. Suomen majakat 1753–1906, Juha Maasolan Kirves, Antti Parpolan ja Veijo Åbergin Metsävaltio. Metsähallitus ja Suomi 1859–2009, Henrika Tandefeltin Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia ja Mikko Ylikankaan Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950. Laurellin teos on ilmestynyt myös ruotsinnoksena ja Tandefeltin alkuteos on käännetty ruotsista.

Valintaraati Pekka Puska, Max Arhippainen ja Kaarina Hazard ei kelpuuttanut ehdokkaiksi yhtään elämäkertaa, mutta kaikki kuusi teosta edustavat historian eri aihealueita.

Valo merellä on Suomen merenkulun ja erityisesti majakoiden historiaa, Metsävaltio on 150-vuotiaan Metsähallituksen historiikki. Yksi kirjoista käsittelee Porvoon valtiopäivien tapahtumia porvoolaisten näkökulmasta, yksi kirveen kulttuurihistoriaa, yksi taas karjalaisuutta ja Karjalan historiaa. Huumeiden käytön varhaishistoriaa Suomessa käsittelevä teos alkaa 1800-luvulta päättyy sodanjälkeiseen heroiiniongelmaan.

Voittajan valitsee Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ja palkinto jaetaan torstaina 26. marraskuuta.

5.11.2009 10:01, Hannu Marttila, Helsingin Sanomat

..................................................................................................................................

Finlandia Junior -ehdokkaat

Tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjojen tekijät näyttävät tietävän mitä lapsille kuuluu, Finlandia Junior -raati arvioi. "Valtaosalla nuorista menee hyvin, mutta vähemmistöllä entistä huonommin", sanoo raadin puheenjohtaja Minna Riikka Järvinen.

Kuuden ehdokkaan joukossa on kaksi fantasiaromaania, Siiri Enorannan Omenmean vallanhaltija (Robustos) ja Maria Turtschaninoffin Arra. Legender från Lavora (Söderströms). Tällä kertaa fantasia onnistui raadin mukaan kuvaamaan kasvutarinoita erityisen vahvasti.

Finlandia Junior -ehdokkaana on ensimmäistä kertaa myös sarjakuva-albumi, Jussi "Juba" Tuomolan: Minerva – Jääkarhun sydän. (Otava).

Antti Halmeen Metalliveljet (Otava) on nuortenromaani ja bändikirja. Mari Kujanpään ja Aino-Maija Metsolan Minä ja Muro (Otava) sekä Paula Norosen ja Pauliina Mäkelän Emilian päiväkirja. Supermarsu pelastaa silakat (Gummerus) ovat kuvitettuja lastenkirjoja.

Finlandia Junior -voittajan valitsee ehdokkaista viittomakielinen rap-artisti Signmark. Voittaja palkitaan 30 000 eurolla 24. marraskuuta.

3.11.2009 10:15 HS.fi

..................................................................................................................................

Nobel-palkittu, julk. 8.10.09

Tämänvuotinen kirjallisuuden Nobel-palkinto on myönnetty romanialaissyntyiselle, nykyisin saksassa asuvalle Herta Müllerille. Müllerin laaja tuotanto koostuu esseistä, romaaneista ja runoudesta. Erityinen aihe hänen tuotannossaan on romaniassa asuvan saksankielisen vähemmistön surkea kohtelu Nicolae Ceauşescu diktatuurin alla.

Tammen keltainen kirjasto on julkaissut Müllerin tuotantoa Suomessa.

Ruotsin akatemian vakituinen sihteeri Peter Englund julkisti voittajan Tukholmassa tänään kello 14.00 Suomen aikaa. Vuosittain myönnettävän palkinnon arvo on kymmenen miljoonaa ruotsin kruunua, eli noin miljoona euroa. Palkinnon saajan päättävät 18-henkisen Ruotsin akatemian jäsenet. Akatemian apuna työskentelee akatemian jäsenistä koostuva Nobel-komitea ja muita neuvonantajia.

www.hs.fi

..................................................................................................................................

Dekkariseura palkitsi Jarkko Sipilän

Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinto 2009 myönnettiin 10.3.2009 Jarkko Sipilälle romaanista Seinää vasten. Palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden merkittävästä dekkariteosta.
 
Raadin perustelusta: "Kriittinen yhteiskunta-analyysi on ollut aiemminkin Jarkko Sipilän tavaramerkki. Sipilä ei kirjoissaan alleviivaa eikä osoita ongelmaa sormella, vaan vakavat yhteiskunnalliset epäkohdat punoutuvat luontevasti kokonaisuuteen. Romaanin Seinää vasten keskeisenä teemana on poliisin toiminta laillisuuden rajamailla. Erittäin ajankohtainen aihe, kun parhaillaan tosielämän huumepoliiseja epäillään laittomien menetelmien käytöstä. Kirjan toiseksi tärkeäksi ongelmaksi osoittautuvat virkamiesten yhteydet rikollisuuteen; ilman niitä kyseiset rikokset tuskin olisivat mahdollisiakaan.

Sipilän motto voisi olla "less is more". Se näkyy sekä kielenkäytössä että siinä miten hän rakentaa kirjansa. Sipilän tarina ei rönsyile. Hän kertoo vain sen, mikä on tarpeen. Irrallisilta vaikuttavat pienet yksityiskohdat tai tapahtumat osoittautuvatkin tiukasti rakennetun kokonaisuuden välttämättömiksi osiksi. Kielenkäyttö on selkeää ja kurinalaista, ilmaisuvoimaista, mutta ennen kaikkea liioittelua karttavaa hyvää normaaliproosaa.

Hänen henkilönsä, oli sitten kysymys poliiseista tai isommista tai pienemmistä roistoista, ovat uskottavia, eläviä ihmisiä iloineen ja suruineen. Häneltä riittää myötätuntoa myös yhteiskunnan laitapuolen kulkijoille. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä Sipilän asiantunteva poliisityön kuvaus, alkavatkin Johtolanka-kirjan ainekset olla koossa."

Palkintoraatiin kuuluivat Leena Korsumäki, Pirkko K. Koskinen ja Olli Mäkinen.

......................................................................................................

Sofi Oksaselle Finlandia-palkinto

Finlandia-palkinnon saaja julkistettiin torstaina 4.12. klo 12. Finlandia-voittaja on Sofi Oksanen kirjallaan Puhdistus.

Puhdistuksen syvintä ydintä on petos, johon epätoivoiset tunteet ajavat. Romaani avaa myös Viron vaiettua lähihistoriaa yhden suvun kokemusten kautta.

Kirja antaa äänen sodan, kommunismin ja sorron uhreille. 1940-luvulla koettujen nöyryytysten ohella teoksessa nousee esiin nykynaisiin epävakaissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa kohdistuva hyväksikäyttö.

......................................................................................................

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia Junior -palkinto Esko-Pekka Tiitiselle

Tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia Junior -palkinnon, 30 000 euroa, sai Esko-Pekka Tiitinen nuortenkirjalla Villapäät.

Villapäät on 15-vuotiaiden koululaisten bändi joka soittaa villasukat päässä.

"Tiitisen kirja saa nauruhermot kutiamaan", palkitun teoksen kuudesta ehdokkaasta valinnut lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula sanoo.

......................................................................................................

Tieto-Finlandia -palkinto Marjo T. Nurmiselle

Marjo T. Nurminen sai tämän vuoden Tieto-Finlandian teoksestaan Tiedon tyttäret. Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen. Voittaja itse ei päässyt vastaanottamaan palkintoa, koska lomailee parhaillaan Intian valtamerellä Mauritiuksella – palkintomatkalla, jonka perhe hänelle lupasi, kun kymmenkunta vuotta tutkimusta ja kaksi tiivistä kirjoitusvuotta vaatinut teos valmistui.

"En olisi uskonut, että tulee hetki, jolloin olisin mieluummin marraskuisessa Helsingissä kuin täällä palmujen alla", puhelimitse Mauritiukselta tavoitettu Nurminen nauroi.

"Tiedon tyttäret avaa uuden näkökulman länsimaisen tieteen historiaan; sellaiseen ihmisjoukkoon, joka on jäänyt tai tahtoen jätetty auditorioiden ovien ulkopuolelle kuuntelemaan aplodeja sellaiselle joukolle, joka ei niitä olisi ansainnut", Tieto-Finlandian voittajan valinnut Veikko Sonninen kiitti. Sonninen on Suomen kustannusyhdistyksen eläkkeellä oleva toimitusjohtaja.

......................................................................................................

Finlandia-palkinto ehdokkaat

Pirkko Saisio: Kohtuuttomuus, Siltala
Sofi Oksanen: Puhdistus, WSOY
Arne Nevanlinna: Marie, WSOY
Juha Seppälä: Paholaisen haarukka, WSOY
Olli Jalonen: 14 somua Greenwichiin, Otava
Katri Lipson: Kosmonautti, Tammi

Finlandia-palkinto jaetaan 4.12.2008

......................................................................................................

Vuoden paras esikoinen on unelma lennosta tähtiin

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuoden parhaasta esikoisesta sai keskiviikkona Katri Lipsonin romaani Kosmonautti (Tammi).

"On uskottava mahdollisuuteen nousta avaruuteen, vaikka jalat jäätyvät kiinni hankeen", raadin puheenjohtaja Antti Majander kuvasi palkintopuheessaan Jäämeren rannalle Murmanskiin sijoittuvan kirjan maailmaa.

Palkinnon suuruus on 15 000 euroa.

......................................................................................................

Nuortenromaanit veivät puolet Finlandia junior -ehdokkuuksista

Kolme nuortenromaania ja kolme lastenkirjaa kilpailee tänä vuonna Finlandia junior -palkinnosta.

Nuortenkirjoista ehdokkaina ovat Marja-Leena Lempisen romaani Punainen lumme (WSOY), Annika LutherinKirje maan ääriin (Teos/Söderströms) ja Esko-Pekka TiitisenVillapäät (Tammi).

Kuudesta ehdokkaasta lastenkirjoja ovat Tove Appelgrenin ja Salla Savolaisen kuvakirja Vesta-Linnea mieli mustana (Tammi/Söderströms), Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan kuvitettu runokirja Yökyöpelit (Otava) sekä Tuula KallioniemenKaroliina ja noidutut tossut (Otava).

Finlandia junior -palkinnon voittajan valitsee 27. marraskuuta lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

......................................................................................................

Tieto -Finlandia ehdokaat

Julkaistu 4.11., Helsingin Sanomat

Tuomas Hoppu (toim.): Tampere 1918. Vapriikki

"Hoppu pohjustaa hyvin Tampereen taloudellis-demografisen taustan, maailmansodan ja vuoden 1917 kumousten paikalliset heijastukset - ennen kuin sukeltaa suureen, liki 30 000 sotilaan taisteluun.Hän punnitsee tapahtumia vahvan lähdeaineiston varassa, tasapainoisesti ja ytimekkäästi. Lukija saa käsityksen sekä Tamperetta puolustavan punakaartin että sitä valtaavan valkokaartin näkökulmasta, ja sota nähdään myös siviilien silmin."

Veli-Pekka Leppänen, HS 1. 7.

Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan. Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä. WSOY

"Poikkeuksellisen hieno taiteilijaelämäkerta, jossa kohdehenkilön mystifiointi on unohdettu kokonaan. Kuulan musiikin ja hänen elämänvaiheidensa yhteen kietoutuminen on esitetty toisaalta täysin arkisella tasolla, jossa kyse oli usein silkasta toimeentulon varmistamisesta, mutta kantavana juonteena esille nousee kuitenkin väkevästi kirjoitettu rakkaustarina, joka kaikessa romanttisuudessaankin avaa Kuulan tuotantoa aivan uudesta näkökulmasta."

Tieto-Finlandianesiraadin lausunnosta.

Helena Telkänranta (päätoimittaja): Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival. Suomen luonnonsuojeluliitto ja WSOY

"Laulujoutsenen perintö kertoo kuitenkin tarinan, joka ei juuri poikkea siitä, mitä nykyisin saa lukea vaikkapa Brasilian luonnonsuojelun vaikeuksista. Amazonas olisi tuskin säästynyt suomalaisten käsissä ainakaan paremmin kuin brasilialaisten. –– Yhteensä 43 kirjoittajan voimin tehty 53 kirjoituksen kooste antaa monitahoisen, ruohonjuuritasolta lähtevän kuvan ympäristöliikkeen 70-vuotisesta taipaleesta."

Seppo Turunen, HS 25. 5.

Jorma Lehtola: Laulujen Lappi. Kustannus-Puntsi

"Jorma Lehtolan skaala kattaa musiikin lajit kolttien leudd-perinteestä enkelienergiaan ja tyhjenevän Lapin tangoon. Näyttämöt vaihtelevat Tankavaaran kultaviikoista Euroopan oppineiden tutkijankammioihin, tunnelmat Lapin sodan sysimustasta tragiikasta oman itsensä löytämisestä kumpuavaan voimaan ja paloon."

Tieto-Finlandianesiraadin lausunnosta.

Marjo T. Nurminen: Tiedon tyttäret. Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen. WSOY

"Tiedon tyttäret purkaa ja kyseenalaistaa vallitsevaa historiakäsitystä ja samalla kirjoittaa sitä uusiksi. ––Yli neljäänsataan sivuun Nurminen vyöryttää länsimaisen tieteenhistorian antiikista valistukseen, ja osoittaa, kuinka oppineet naiset eivät pelänneet rikkoa aikansa normeja."

Irma Stenbäck, HS 29.10.

Sari Näre, Jenni Kirves (toim.): Ruma sota. Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Johnny Kniga

"Kirjoittajat onnistuvat liikkumaan kansallisesti aroissa aihepiireissä kiihkottomasti, ymmärtäen, mutta suorapuheisesti ja asioita kaunistelematta. Teoksen sodanvastainen humanismi ei ole julistuksellista, vaan se kumpuaa aiheen valinnasta ja sen asiantuntevasta käsittelystä. Tapahtumien kulun sijaan polttopisteessä on yksilö kokemuksineen."

.......................................................................................................................................................................

Le Clézio sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon

Ruotsin akatemia on myöntänyt tämänvuotisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon ranskalaiselle J-M. G. Le Cléziolle, joka tunnetaan erityisesti romaaneistaan.

Häneltä on suomennettu viisi kirjaa, joista viimeisin on vuonna 2000 Otavan julkaisema romaani Harhaileva tähti. Kyseessä on toiseen maailmansotaan ja sen jälkeiseen aikaan sijoittuva vaellus- ja pakolaiskertomus

.......................................................................................................................................................................

Liisa Lauerma ja Martti Lintunen saivat lasten ja nuorten tietokirjojen Tietopöllö-palkinnon

Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö on tänä vuonna myönnetty FM Liisa Lauermalle ja valokuvaaja, tietokirjailija Martti Lintuselle. Palkintoja myönnettiin nyt poikkeuksellisesti kaksi yhdistyksen 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa.

Tietopöllö-palkinnon saajat julkistettiin Turun kirjamessuilla (3.-5.10.2008) Kirjasyksyn palkitut! -tilaisuudessa perjantaina 3.10.2008. Palkinnon luovuttivat yhdistyksen puheenjohtaja FT Pirjo Hiidenmaa ja toiminnanjohtaja FT Jukka-Pekka Pietiäinen.

.......................................................................................................................................................................

Kirjailija Laila Hirvisaaren romaaneja on myyty Suomessa jo yli neljä miljoonaa kappaletta  
 
Juuri ilmestynyt Vuoksen helmi on Hirvisaaren 38. teos. Romaanin tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1911, jolloin olot suuriruhtinaskunnassa käyvät yhä ahtaammiksi toisen sortokauden puristuksessa. Tämä vaikuttaa myös romaanin keskeisten henkilöiden elämään. Venäjän kiristynyt ilmapiiri ajaa kotimaastaan pakoon venäläisiä taiteilijoita, joiden kesänviettoa Imatran seudulla ja Terijoella myös seurataan. Romaani on neljäs osa Hirvisaaren suosittua Imatra-sarjaa. Aiempia osia on myyty kutakin yli 100.000 kappaletta.

Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) on kirjoittanut laajoja historiallisia romaanisarjoja ja näytelmiä. Hänen esikoisromaaninsa Lehmusten kaupunki ilmestyi vuonna 1972.

.......................................................................................................................................................................

Kirjamessut Turussa

Turun Kansainväliset kirjamessut järjestetään 3.-5.10.2008 Turun messu- ja kongressikeskuksessa. Messujen ajan jokaisella lavalla on luvassa non-stoppina mielenkiintoista messuohjelmaa ja lisäksi järjestetään seminaareja kokoustiloissa. 

.......................................................................................................................................................................

Seitsemän suomalaista ehdolla Astrid Lingren -palkinnon saajiksi

Seitsemän suomalaista lastenkirjailijaa on ehdolla ensi vuoden Astrid Lindgrenin muistopalkinnon saajaksi. Palkintoa havittelevat Aino Havukainen, Hannele Huovi, Mauri Kunnas, Leena Laulajainen, Leena Lumme, Irmelin Sandman Lilius ja Hannu Taina.

Astrid Lindgren -palkinto on maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuuden tunnustus ja maailman toiseksi suurin kirjallisuuspalkinto. Palkintosumma on viisi miljoonaa kruunua eli runsaat 520 000 euroa.

Voittaja julkistetaan ensi maaliskuussa. Ehdolla on 153 kirjailijaa 60 maasta.

Viime vuonna tunnustuksen pokkasi nuortenkirjailija Sonya Hartnett.

.......................................................................................................................................................................

Eppu Nuotion Koko saaren Kingi on voittanut LukuVarkaus -palkinnon 

Voittajakirjan valitsi kuudesta lapsesta koostunut raati, joka kuvailee teosta hauskaksi, erityisen todenmukaiseksi ja erikoiseksi eläintarinaksi. Varkauden kaupungin ja Stora Enso Oyj:n perustama LukuVarkaus -palkinto  jaettiin kahdeksannen kerran.